Kuivan ihon hoito
Kuiva iho
Ei ole olemassa tarkkaa mitattavissa olevaa arvoa, jonka perusteella voitaisiin määritellä, onko iho kuiva vai ei. Ihon kuivuus on siis pitkälti omakohtainen tunne. Kuiva iho tuntuu kutisevalta ja karhealta, ja se voi hilseillä. Hyvin kuiva iho voi myös halkeilla tai tulehtua. Kuiva, irronnut hilse voi näkyä vaatteissakin pehmeänä hienojakoisena ”pölynä”.
Ihon pintakerroksen tehtävänä on toimia esteenä ympäröivän maailman ja elimistön välissä. Iho suojaa elimistöä veden haihtumiselta, estää kemikaalien imeytymistä ja taudinaiheuttajien pääsyä elimistöön. Ihon pintakerroksessa on veden haihtumista estävä rasvakerros. Se muodostuu keramideista, kolesterolista ja rasvahapoista, joita iho tuottaa itse.
Kuivaihoisella rasvojen määrä ihon pintakerroksessa on niin pieni, että vettä pääsee haihtumaan. Tämän seurauksena ihon pintakerros kuivuu. Rasvojen määrään ihossa voivat vaikuttaa sekä ihon omaan toimintaan liittyvät asiat että ulkoiset tekijät. Keramidien tuotantoon vaikuttavat muun muassa perimä ja ikä. Iän karttuessa keramidien tuotanto vähenee, ja lähes jokaisella yli 60-vuotiaalla voidaan todeta ihon olevan kuiva. Sukupuolella ei ole merkitystä ihon kuivumistaipumuksen kannalta, mutta esimerkiksi etnisellä taustalla voi olla.
Ihon kuivumisen taustalla voi olla myös atooppinen ihottuma, jota on noin joka viidennellä suomalaisella. Se on krooninen eli pitkäaikainen ihosairaus, jossa ihoa suojaavien keramidien muodostuminen on tavallista vähäisempää ja eräs toinen ihon rakenneosa, keratiini, ei toimi normaalisti. Atooppinen ihottuma altistaa myös muiden tautien puhkeamiselle: esimerkiksi astman ja allergioiden takana on usein myös atopiaa. Kaikilla kuivaihoisilla ei kuitenkaan ole atopiaa.
Ulkoisista tekijöistä esimerkiksi kylmä tai kuiva ilma tai voimakas peseminen voivat kuivattaa ihoa. Kuiva iho oireileekin usein erityisesti talvella. Myös ravitsemustilalla on vaikutusta ihon kosteustasapainoon. Terve iho saa ravintonsa verenkierron kautta. Hyvä ravitsemustila edesauttaa ihon eri kerrosten, mukaan lukien kuivaihoisilla vaikeuksissa olevan uloimman kerroksen, normaalia toimintaa. Terveellisen ruokavalion kulmakiviä ovat runsas kasvisten ja hedelmien käyttö sekä kuitupitoisten viljojen suosiminen. Lihaa kannattaa syödä maltillisesti ja pehmeitä rasvoja on hyvä suosia kovien sijaan. Lisättyä sokeria kannattaa välttää.
Miten kuivaa ihoa hoidetaan?
Kuivaa ihoa hoidetaan rasvaamalla. Yleensä ihon kosteuttamiseen riittää 1–2 rasvauskertaa päivässä. Kuivan ihon hoitoon käytettäviä voiteita on olemassa paljon. Niiden pääasiallinen tehtävä on ”lopettaa kuivan ihon kierre” eli estää tilannetta pahenemasta ja pitää yllä ihon pehmeyttä.
Sopivan voiteen valinta on aina yksilökohtaista. Ei ole olemassa yhtä voidetta, joka varmasti toimisi kaikilla, vaan sopiva voide löytyy kokeilemalla. Vertailevia tutkimuksia erilaisten voiteiden välillä on tehty vähän, eli ei voida sanoa, että yksi voidetyyppi olisi parempi kuin toinen. Esimerkiksi perusvoiteet sisältävät rasvoja, kosteutta sitovia aineita, emulgaattoreita (joiden ansioista rasva ja vesi saadaan sekoittumaan pysyvästi toisiinsa), sekä säilyteaineita. Näiden lisäksi voiteissa voi, voiteesta riippuen, olla muitakin kuivaan ihoon vaikuttavia ainesosia. Jotkut voiteet sisältävät myös hajusteita, joita käytetään peittämään rasvojen ominaistuoksua. Monet apteekista myytävistä voiteista ei sisällä hajusteita, ja osa ei sisällä edes säilyteaineita. Terveydenhuollon ammattilaiset osaavat kertoa tarkemmin voiteiden eroista ja neuvoa sopivan tuotteen valinnassa. Kysy rohkeasti neuvoa apteekista tai lääkäriltä, jotta löydät juuri sinulle sopivan tuotteen!
Voiteita erilaisille ihoalueille ja monenlaisiin käyttötarpeisiin
Hyvin rasvaisten voiteiden pääasiallinen tarkoitus on estää veden haihtumista ihon läpi. Tällaiset voiteet sopivat useimmiten paksuihin ihokohtiin, kuten jalkapohjiin ja kämmeniin. Rasvaisissa voiteissa ainesosina ovat esimerkiksi lanoliini, vaseliini ja mineraaliöljyt. Voiteisiin lisätään yleisesti myös keramideja, jotka nekin luetaan rasvoihin. Rasvaiset voiteet suojaavat tehokkaasti kuivumiselta mutta imeytyvät huonosti. Niistä voi jäädä ihoon hyvinkin rasvainen tuntuma.
Emulsiovoiteissa on rasvojen lisäksi myös vettä. Emulsiovoiteet imeytyvät ihoon paremmin, ja usein niitä on miellyttävämpi käyttää kuin paksumpia voiteita. Humektantteja eli kosteuttavia ainesosia sisältävät voiteet sitovat kosteutta ihon uloimmassa kerroksessa. Humektantteja ovat muun muassa glyseriini, butyleeniglykoli ja pentyleeniglykoli. Lisäksi voiteissa voi olla lisättynä esimerkiksi keratiinia, aminohappoja tai maitohappoa.
Eri voiteissa voi tietenkin olla useisiin eri asioihin vaikuttavia ainesosia. Iho ei myöskään ole ympäri vuoden ja vuodesta toiseen samanlainen, vaan voidetta saattaa joutua vaihtamaan pitkin vuotta. Omilla mieltymyksilläkin on väliä, sillä itseä miellyttävää voidetta tulee todennäköisemmin käytettyä. Voiteen käyttömukavuuteen vaikuttavat esimerkiksi voiteen tuoksu, rasvaisuus, muut tuntumat iholla ja voiteen imeytyminen ihoon.
Kuivan ihon peseminen
Kuivaihoisen ei tarvitse välttää vesipesuja, mutta ihon pinnalla olevia rasvoja ei ole syytä myöskään pestä pois liian tehokkaasti. Ihon runsas mekaaninen rasittaminen, esimerkiksi harjaaminen ja kuoriminen, voi pahentaa kuivuutta, joten sitäkin on hyvä välttää. Voimakkaita saippuoita ei kannata käyttää, vaan niiden sijasta ihoa voi pestä kevyellä vesipitoisella perusvoiteella tai erityisesti kuivalle iholle tarkoitetulla pesuaineella. Kun ihoa rasvataan pesun jälkeen, voide kannattaa levittää hieman kostealle iholle.
Muistilista kuivan ihon hoitoon:
- Käytä sinulle sopivaa voidetta säännöllisesti. Paksuihin ihokohtiin kannattaa käyttää rasvaisempaa voidetta ja ohuempiin kevyempää. Voidetta voi vaihtaa tarvittaessa. Valitse voide oman tuntuman ja mieltymyksen mukaan!
- Pese maltilla, älä hankaa liiallisesti edes pyyhkeellä
- Huolehdi hyvästä ravitsemuksesta ja juo riittävästi vettä
- Mene lääkäriin, jos itsehoito ei riitä ihon kutinan ja kuivuuden hoitoon